Never say never!

Never say never.

Olen aina ajatellut, etten ikinä perustaisi omaa blogia, siihen kun kuluu niin tuhottomasti aikaa.

Tarkemmin ajateltuna oma blogi alkoi kuitenkin tuntua hyvältä idealta.  

Olen aina ollut vähän ”antiharrastaja”. Olen aloittanut harrastuksia, mutta kiinnostus niihin on lopahtanut hyvin nopeasti. Muistan aina kysymyksen ”mitä harrastat?” Voi kuinka vaikeaa on ollut vastata! Nykyään ei ole sitä ongelmaa!

Keksisin tekemistä vaikka kuinka paljon ja innostusta riittäisi opetella kokoajan uusia juttuja, mutta vuorokauden tunnit ja ehkä hiukan kukkaron nyöritkin tulee vastaan ;)

Olen aloittanut koruharrastukseni n. 7 vuotta sitten. Selailin eräänä päivänä kirjakerhon lehteä ja sieltä osui silmääni kirja ”Helmitaivas”.

Siitä paikasta syntyi joku ajatus, että ”Hei! Mitä jos alkaisin tekemään koruja!”

Tilasin kyseisen kirjan, joka löytyy kirjahyllystäni edelleen. Korunosia tilasin nettikaupasta, en enää muista mikä firma oli kyseessä, mutta silloin vaihtoehtoja ei tainnut olla niin paljon kuin nykyään!

Helmitaivas-kirjasta en loppujen lopuksi ainuttakaan korua ole toteuttanut, mutta se on tärkeä kirja, koska se on ollut alku kaikelle :)

Olen aina tykännyt tehdä ”omasta päästä” ja vähän kantapään kautta oppien asioita.

Ei se ensimmäinen korutuotos sitten mikään muotovalio ollutkaan, eikä varmasti seuraavatkaan, mutta innostuin korujenteosta totaalisesti! Nykyään on jo vähän isommat tarvikevarastotkin :D

Korujenteko on mennyt nyttemmin hyvinkin kausiluontoisesti. 

Oli aika, että olin jo myymässä tarvikkeitani pois, koska ajattelin etten enää innostuisi tekemään koruja.

Innostuin enemmän piirtämisestä ja ystäväni sai minut innostumaan myös polttokynän käytöstä.

Nykyään nämä kolme ovat kaikki yhtä tärkeitä ja olen jopa onnistunut yhdistämään nämä harrastukset toisiinsa!

Tärkeintä on se, että kaikki tuotokset syntyy aidosta innostuksesta. Haluan tehdä yksilöllisiä koruja ja esineitä.

En ole käynyt mitään koru-tai piirustuskursseja, olen ihan ”itseoppinut”. Ja edelleen opettelen! 

Hienoa on kun huomaa välillä kehitystä töissään ja hoksaa uusia toimintatapoja.

Itselle tärkeimmät materiaalit tällä hetkellä on puu, nahka ja luu ja niihin ajattelin jatkossa eniten keskittyäkkin :)

Tästä se lähtee, Kujeilevan Kameleontin seikkailut :)