perjantai 30. joulukuuta 2016

Välipäivien viettoa timanttimaalauksen ja Hulkin parissa

Olen tottunut siihen, että minulla on aina vähintään 2 projektia kesken ja mielessä jo monta uutta ideaa valmiina odottamaan toteutusta.
Joulun välipäivinä sitten olikin aika tyhjä olo kun kaikki keskeneräinen oli saatettu valmiiksi ja pää tuntui jokseenkin tyhjältä! 
Toisaalta hyvin rentouttavaa, mutta myös erittäin outoa kun on tottunut kokoajan näpräämään jotain.
Kädet syyhysi jo uuden projektin pariin, mutta mielessä ei oikein ollut mitään kunnollista ideaa. 

Itselle on tärkeää, että innostun aidosti siitä mitä teen. Korupöydän äärellä saisin kyllä jotain aikaiseksi, mutta ensin täytyy saada kunnon inspiraatio asiaan. Haluan olla tyytyväinen jokaiseen koruun ja käsityöhöni.

Onneksi sain joululahjaksi timanttimaalauksen! Se helpotti pahimpia näpräys-vieroitusoireita 😁
Olen ihaillut timanttimaalauksia ja halunnut kokeilla tehdä sellaista.
Hyvä, että joulupukki osaa lukea ajatuksia 😉
On hyvin koukuttavaa hommaa jos tykkää pikkutarkasta työstä!



Timanttimaalauksessa on siis pohjana kangas, jossa on liimapinta ja numeroin merkityt eri väriset alueet, joihin asetetaan kynän tyylisellä välineellä "timantteja". Timantit on eritelty väreittäin pusseihin, joissa on numero ja se vastaa kankaassa olevaa aluetta.
Kynää voi välillä kastaa pieneen liimatyynyyn, joka tulee pakkauksen mukana, siten timantit taas tarttuu kynään.
Valmiin työn voi sitten kehystää ja laittaa seinälle 😊

Itsellä maalaus on vielä vaiheessa, olen tehnyt sitä pienissä erissä. Tämä käy kyllä mindfullnesina samalla tapaa kuin värityskuvien värittäminenkin 😊

Joulupukki muisti minua myös ihanilla Derwentin vesiväri-kynillä!
Näitä piti päästä testaamaan johonkin ja pojallani on sopivasti synttärit tulossa, joten piirsin niillä kortin hänelle.


Hulk on hänelle all time-favorite, joten tein onnittelukortin Hulkin kuvalla. En vielä testannut kynien vesiväri-ominaisuutta, vaan väritin kuvan ihan puuväri-tyyliin. Kynissä on kyllä mahtava pigmentti!

                                  Lyijykynällä mallista hahmoteltu Hulk

                             Väritetty versio

                             Valmis kortti

Nyt viettämään vuodenvaihdetta miettien uusia kujeita uudelle vuodelle! 😃

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA-2017!

tiistai 20. joulukuuta 2016

Korunteon vaikein vaihe on valokuvaaminen


Viimeisimmästä puurasiasta innostuneena halusin kokeilla maalailla myös riipuksia akryylimaaleilla.
Rakastan kullan ja turkoosin väriyhdistelmää ja päätin tehdä kaksi samanmallista riipusta näillä väriyhdistelmillä.
Riipukset ovat siis materiaaliltaan puuta (japaninkirsikka)
Niitä on saatavilla ainakin Adlibriksen verkkokaupasta.
Siinä ne syntyivät tämän vuoden linnan juhlia katsellessa; pienellä sudilla ja hammastikuilla maalaten. 😄


Maalin kuivuttua, sivelin pinnalle vielä lakkakerroksen.

Suunnittelen korut yleensä testaamalla, eli ensin etsin sopivan värisiä helmiä ja sitten alan sommittelemaan niitä peräjälkeen ja siinä samalla se kaava muodostuu.
Näissä riipuksissa kun oli jo värimaailma valmiina, oli helppoa miettiä mistä väreistä helminauhatkin rakentuu.
Turkoosin riipuksen tein koruvaijeriin ja kullan värisen riipuksen tein beigen väriseen puuvillanauhaan.



Kuten postauksen otsikossa lukee, valmiiden korujen valokuvaus on aina oma projektinsa!
Siihen menee melkeimpä enemmän aikaa kuin itse korun valmistukseen. Pitää miettiä valaistusta, korujen asentoa, miten kaikki helmet ja osat saa ojennukseen jne..
Digikameraa tulee käytettyä enää hyvin harvoin, koska kännykän kameralla saa niin kirkkaita ja hyviä kuvia. Plus että kuvankäsittely on niin kätevää sovelluksella, itselläni on käytössä PicsArt.

Olen tykästynyt valkoiseen taustaan, koska sitä vasten korut pääsee oikeuksiinsa, varsinkin jos kyseessä on värikäs koru.
Monesti kuvissani on myös pieni lasinen koristevati, koska pidän siitä kontrastista, joka siitä syntyy ja kuvat vaatii yleensä jotain "ylimääräistä" rekvisiittaa.
Välillä käytän omia piirustuksianikin taustoina.

Hyvä kuva on tietysti paras mainos korulle. Kun saa valot ja asennot kohdilleen, koru on parhaimmillaan. Siis jos ei lasketa sitä kun se on saajansa päällä 😉


tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulumuistamisia hoitotädeille





Olen tykännyt muistaa lasten hoitotätejä aina jouluisin ja keväisin pienellä lahjalla.
Aiemmin olen tehnyt esim. avaimenperiä ja kirjanmerkkejä.
Tänä vuonna innostuin villalanka-kuusista, joihin tulee led-tuikut sisälle. Löysin ihanaa valkoista villalankaa, jossa on kimallusta ja ajattelin, että siitä tulisi varmasti kivoja kuusia.

Tein siis ensin kontaktimuovista kartion, joka on halkaisijaltaan tarpeeksi suuri led-tuikulle.
Sitten tein kippoon vesi-liima-seoksen ihan erikeperistä; suhteessa liimaa enemmän kuin vettä.
Uitin villalankaa seoksessa ja aloin pyörittää sitä tiiviisti kartion ympärille, aloittaen kuusen latvasta.
Ensimmäisen kuusen kanssa tein virheen kun puristin villalangasta ylimääräistä nestettä pois, siitä tuli liian heiveröinen kuivuttuaan.
Seuraavat kuuset siis tajusin tehdä niin, että villalanka oli todella märkää liima-vesiseoksesta.
Annoin näiden kuivua vuorokauden, sitten irrotin kartion ja liimailin kullan värisiä paljetteja sinne tänne. Enempää ne eivät mielestäni koristeita kaipaa, yksinkertainen on kaunista!

                                             

                          Näin kauniilta kuusi näyttää pimeässä :)

Ostin valkoiset aluslautaset ja ripottelin muutaman konvehdin lautaselle, sitten laitoin sellofaania ympärille ja kaupasta löysin kivat puiset enkelit vielä pakettia koristamaan.
Eikä muuten mennyt montaa euroa näihin!


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Tyttömäinen lahjarasia






Sukulaistyttö täyttää 10 vuotta ja halusin tehdä hänelle jotain pysyvää lahjaksi.
Olin onneksi tilannut pienen puukirstun,(koko 6x9x6cm) joka sopi tähän tarkoitukseen.
Mietin, että mitä ihmettä laittaisin kanteen kuvaksi. Ei mitään liian lapsellista, koska haluan, että rasia kestää hyvin aikaa ja olisi mieluinen myös teini-iässä. Tietysti jotain tyttömäistä. Ei muutakuin Pinterestiä selailemaan, Pinterest ei petä koskaan!
Kuinka ollakkaan, löysin aivan täydellisen kuvan kanteen värityskuvien joukosta!

Tässä linkki kuvaan

Koska rasia on kooltaan sen verran pieni, piti kuvaakin pienentää tosi paljon ja alareunasta jäi osa pois, mutta sain kuvan tärkeimmät asiat sopimaan kansikuvaan.
Tällainen jälki on hiilipaperilla jäljennyksen jälkeen.


Tarkkaa työtä jälleen kerran, mutta ihastuin rasiaan heti alkumetreillä.



Reunoja koristelin perinteisesti kiehkuroilla ja rasian sivureunoille löysin arkistoistani pieniä koristeellisia kuvia.
Kun sain kaikki kuviot poltettua, tuli tunne, että jotain se vielä vaatii.
En ole ennen yhdistellyt värejä näihin rasioihin, mutta koska saajana on lapsi, mietin, että hieman väriä sinne tänne olisi kyllä kiva lisä.
Akryylimaalit esiin ja koska kuviot oli niin pikkutarkkoja, ei siveltimellä olisi tullut tarpeeksi tarkkaa jälkeä. Otin sitten hammastikut käyttöön. Niillä onnistui tehdä pieniä yksityiskohtia!






Täytyy sanoa, että olen erittäin tyytväinen tähän lopputulokseen ja tulen ehdottomasti käyttämään värejä myös jatkossa!

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Rock-henkiset silmukkamerkit


Lupasin tehdä virkkaavalle ja kutovalle siskolleni lahjaksi silmukkamerkkejä.
Halusin tietysti tehdä niistä persoonallisia ja lahjansaajan tyylille ominaisia.
Ajattelin, että lukolliset silmukkamerkit ovat monikäyttöisempiä kuin renkaat tai silmukkamalliset, joten päädyin siihen ratkaisuun.
Varastoissani ei pääkalloja ollut, mutta muistin nähneeni korutarvikekaupoissa kivi-pääkallohelmiä.
Nämä howliitti-pääkallot tilasin Villihelmen nettikaupasta:

http://www.villihelmi.fi/shop/p5048-kivihelmi-paakallo-howliitti-9x75x9mm-1-kpl-fi.html

Lisäksi näissä on käytetty pallopäisiä korupiikkejä, erivärisiä 4mm lasihelmiä, avattavia välilenkkejä ja 12 mm hopean värisiä rapulukkoja.













Valmiit silmukkamerkit ripustin nauhaan, laitoin kivaa koristekartonkia taustalle ja sujautin ne sellofaanipussiin. :)




torstai 17. marraskuuta 2016

Puurasioita tarot-korteille

Lähipiirissä ollaan jo totuttu siihen, että minulta tulee usein lahjaksi jotain itsetehtyä, yleensä joko koruja tai puuesineitä. 
Tilailen aina valmiiksi varastoon erilaisia rasioita tai muita koristeltavia puuesineitä, joita on sitten kiva antaa lahjaksi henkilölle sopivalla teemalla tai tekstillä. 
Esimerkiksi Sinellistä löytyy erikokoisia puurasioita. Puurasiat ovat materiaaliltaan keisaripuuta, ja sitä olen ainakin itse tykännyt työstää polttokynällä.

Hyvälle ystävälleni sain idean tehdä säilytysrasian Tarot-korteille.
Kanteen kuvaksi halusin polttaa Aurinko-kortin ja valitsin ehkä sen perinteisimmän kuvan, eli Rider Waite-pakan Aurinko-kortin.
Tulostin kuvan ja jäljensin sen hiilipaperin avulla rasian kanteen. 
Kuva olikin tosi pikkutarkkaa työtä, kyllä siinä jokunen tovi vierähti!



 Rasian sivulle poltin tekstin "Take time to do what makes your soul happy"
Rasian kannen alle poltin tekstin "Those who don´t believe in magic will never find it"
Tietysti koristeena piti olla myös höyheniä ja kiehkuroita, ne on henkilökohtaisia suosikkejani :)




Toinen Tarot-korttirasia oli tilaustyö ja siihen oli toiveena kanteen kuva Ylipapitar-kortista.
Kuvia etsiessäni löysin sopivan kuvan Robin Woodin Tarot-pakasta. 
Kuten aiempaankin rasiaan, tulostin ensin kuvan ja jäljensin sen hiilipaperilla rasian kanteen ennen polttamista. Yksityiskohtia riitti myös tässä kuvassa!

Tämän rasian sivulle tuli teksti "Those who don´t believe in magic will never find it"
Ja koristeeksi höyheniä ja kiehkuroita, TIETENKIN :D


Näitä on tosi kiva tehdä ja työn jälkeenkin olen tyytyväinen. 
Toki ne työtunteja vaatii, mutta kun työ on mieluista, se on sen arvoista!


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Magneetteja isänpäivälahjaksi

Olen nähnyt netissä kivoja ideoita, joissa lasten piirustuksista tehdään esim. ihania koruja.
Omaan päähäni pälkähti ajatus, että voisinhan nyt hyödyntää polttokynääni kun on isänpäiväkin tulossa!
Meidän lapsilta ainakin syntyy piirustuksia niin paljon, että ei ole mahdollista niitä ihan kaikkia säilöä.
Tämän idean avulla ne suloiset piirustukset kuitenkin tulee taltioitua muistoiksi tärkeänä päivänä.

Minulla oli lasinalusiksi tarkoitettuja mdf-levy-pohjia, jotka sopivat tähän projektiin. (pohjien halkaisija 8cm)
Ei muuta kuin lapsille lyijykynät käteen ja selitin idean heille. Annoin myös sen verran vinkkiä aiheesta, että voisi olla kiva jos piirrätte itsenne ja isin kuvaan :) Toinen piirsi kuitenkin koko perheen, mutta hyvin sopi kaikki kuvaan :)


Sitten polttokynä omaan käteen ja hyvin hyvin tarkkaa työtä, että sai kaikki viivat jäljennettyä juuri niinkuin ne on lasten piirtäminä!

Poltettujen pohjien päälle levitin lakkakerroksen ja toiselle puolelle liimasin magneetit.
Kirjoitin vielä polttokynällä magneetin toiselle puolelle työn nimen ja "isänpäivänä-16"

                             
Veikkaan, että sunnuntaina nämä tuovat hyvää mieltä  :D
Samaa ideaa ajattelin kyllä hyödyntää jatkossakin myös muiden sukulaisten lahjoihin!


lauantai 5. marraskuuta 2016

Joulukorttitehdas

Olen askarrellut jo monia vuosia itse joulu- ja onnittelukortit.
Pinterest on mahtava ideapankki ja sieltä tulee selailtua ideoita myös kortteihin.
Tänä vuonna ihastuin ideaan, jossa korttiin oltiin maalattu vesiväreillä kuusi.
Nopea, simppeli toteutus on aina plussaa kun kortteja täytyy tehdä "liukuhihnatyönä".

Tässä linkki alkuperäiseen kuusi-ideaan

Kivaa puuhaa!
Maalasin siis vihreän eri sävyillä kuusia ja roiskin erivärisiä pisaroita sinne tänne, ikäänkuin värikkäänä lumisateena.
Kun maalaukset oli kuivia, leikkasin ne irti kuviosaksilla ja liimasin vihreään korttipohjaan.
Kuvan alle liimasin kahta erilaista koristenauhaa ja kortin reunat koristelin valkoisella tussilla.

Kortin toiselle puolelle täytyy vielä etsiä joku kiva jouluruno, sitten kortit ovat valmiita odottamaan joulupostiin lähtöä :)



tiistai 1. marraskuuta 2016

Teksti lahjapuukkoon

Sain välillä vähän erilaisen tilaustyön. Sain työstettäväksi hienon Karesuando kniven- merkkisen puukon, jonka kahvaan pyydettiin polttamaan teksti "Jouko 50 v". Hiukan jännitti miten saan tekstin kerralla onnistumaan, koska polttokynällä tehty jälki on ja pysyy.
Yleensä kun teen polttokynällä tekstejä, tykkään tulostaa tekstin mieleisellä fontilla ja siirtää sen jäljennyspaperilla esineeseen ja sitten polttaa. Tässä puukossa oli joku ohut pinnoite, joten jäljennyspaperilla tehty teksti ei olisi tarttunut.
En oikein koskaan ole ollut tyytyväinen omaan käsialaani, joten senkin takia poltan mieluummin valmista fonttia.
Mutta näillä oli mentävä ja tehtävä ja kyllä se sitten ihan hyvin onneksi onnistuikin! :)

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Puinen sydänkoriste



Askartelutarvikekaupoista löytyy kaikkia kivoja puukuvioita. Tämä sydän on kooltaan 13,5 x 8 cm.
Kun sain sydämen käsiini, sain heti vision, että haluan polttaa siihen enkelin siivet toiselle puolelle.
Olen "höpsähtänyt" myös höyheniin, joten päätin piirtää kaksi höyhentä sydämen muotoon toiselle puolelle. Kuviot on piirretty vapaalla kädellä ensin lyijykynällä ja sitten polttokynällä.
Sydämen pinnoilla on myös lakkaus.


Olen tykästynyt näihin metallinhohtoisiin puuhelmiin, joita löytyy Helmien talolta.
Tein ripustusnauhan näistä ja yhdistin siihen vielä valkoisia helmiäislasihelmiä.
Tähän olisi sopinut vielä joku rusetti sifonkinauhasta, mutta nyt ei tarvikkeista löytynyt sopivan väristä!

En vielä ole päättänyt meneekö tämä omaan ikkunaan koristeeksi vai pistänkö pukinkonttiin :)





















tiistai 25. lokakuuta 2016

Simppeli nahkainen rannekoru

 Olen innostunut tällaisista nahkarannekkeista!
Tämä malli on ihan omasta päästä kehitelty, hyvin yksinkertainen ja muunneltavissa erilaisilla linkeillä ja riipuksilla omaan makuun sopivaksi :)





Tarvikkeina tässä korussa on siis mustaa nahkaa, metalliriipus, nahkanauhaa(1mm), puristettavia nauhanpäitä(35mm), rapulukko ja pieni pätkä ketjua.
Itse olen saanut nahkanpaloja ompelija-sukulaiseltani, joten niitä kannattaa tiedustella ompelimoista tai työpajoilta, varmasti niitä ylijäämäpaloja saa pikkurahalla.
Näihin ei paljoa nahkaa kulu :)
Lisäksi tässä on metalliriipus, jossa on turkoosin värinen pinnoite.

















Never say never!

Never say never.
Olen aina ajatellut, etten ikinä perustaisi omaa blogia, siihen kun kuluu niin tuhottomasti aikaa.
Tarkemmin ajateltuna oma blogi alkoi kuitenkin tuntua hyvältä idealta.  


Olen aina ollut vähän ”antiharrastaja”. Olen aloittanut harrastuksia, mutta kiinnostus niihin on lopahtanut hyvin nopeasti. Muistan aina kysymyksen ”mitä harrastat?” Voi kuinka vaikeaa on ollut vastata! Nykyään ei ole sitä ongelmaa!
Keksisin tekemistä vaikka kuinka paljon ja innostusta riittäisi opetella kokoajan uusia juttuja, mutta vuorokauden tunnit ja ehkä hiukan kukkaron nyöritkin tulee vastaan ;)
Olen aloittanut koruharrastukseni n. 7 vuotta sitten. Selailin eräänä päivänä kirjakerhon lehteä ja sieltä osui silmääni kirja ”Helmitaivas”.
Siitä paikasta syntyi joku ajatus, että ”Hei! Mitä jos alkaisin tekemään koruja!”
Tilasin kyseisen kirjan, joka löytyy kirjahyllystäni edelleen. Korunosia tilasin nettikaupasta, en enää muista mikä firma oli kyseessä, mutta silloin vaihtoehtoja ei tainnut olla niin paljon kuin nykyään!
Helmitaivas-kirjasta en loppujen lopuksi ainuttakaan korua ole toteuttanut, mutta se on tärkeä kirja, koska se on ollut alku kaikelle :)
Olen aina tykännyt tehdä ”omasta päästä” ja vähän kantapään kautta oppien asioita.
Ei se ensimmäinen korutuotos sitten mikään muotovalio ollutkaan, eikä varmasti seuraavatkaan, mutta innostuin korujenteosta totaalisesti! Nykyään on jo vähän isommat tarvikevarastotkin :D

Korujenteko on mennyt nyttemmin hyvinkin kausiluontoisesti. 
Oli aika, että olin jo myymässä tarvikkeitani pois, koska ajattelin etten enää innostuisi tekemään koruja.
Innostuin enemmän piirtämisestä ja ystäväni sai minut innostumaan myös polttokynän käytöstä.
Nykyään nämä kolme ovat kaikki yhtä tärkeitä ja olen jopa onnistunut yhdistämään nämä harrastukset toisiinsa!

Tärkeintä on se, että kaikki tuotokset syntyy aidosta innostuksesta. Haluan tehdä yksilöllisiä koruja ja esineitä.
En ole käynyt mitään koru-tai piirustuskursseja, olen ihan ”itseoppinut”. Ja edelleen opettelen! 
Hienoa on kun huomaa välillä kehitystä töissään ja hoksaa uusia toimintatapoja.

Itselle tärkeimmät materiaalit tällä hetkellä on puu, nahka ja luu ja niihin ajattelin jatkossa eniten keskittyäkkin :)

Tästä se lähtee, Kujeilevan Kameleontin seikkailut :)